Kummasti aika rientää, ei ole juuri koneen ääressä ehtinny istumaan. Kauniit kelit on tehny vielä sen ettei oo muutenkaa viittinny juuri sisällä olla. Onneks tulee syksy...

Mutta treenattu on. Pieniä tottis rupeamia kaikkien kanssa, Intro saannu osakseen vähä enemmän treeniä.

Tottiksessa ollaan alettu ottamaan eteenmenoa, starttia lentävällä pallolla ja pituutta lelulle. Tajus homman hyvin heti alkuuns, tosin lelu vinkas kerran ja siinä riitti ihmeteltävää pitemmäks aikaa. Me ei olla vissii leikitty vinkuleluil?! Noudon luovutusta ollaan myös otettu, onnistuu aina välillä(suun avaus -nappi ahteris vaikeuttaa asioita). Noutoa ollaan muuten vahvistettu tuottamalla minulle kaikkea mahdollista ja aina käteen. Tarkotus saada rulla tulemaan hakumettäs ohjaajalle. Ja onhan se auttan. Muutenkii mettäs on tiukka linja, jos rulla tippuu loppuu treeni siihen. Hommahan on alkannu toimia.

Paimenessa ollaan käyty ja todettu että helkutin hikistä hommaa. Nopee koira ja hidas ohjaaja on melko työläs yhdistelmä. Aina välillä tuntuu et ehkä me opitaan... välil taas meinaa iskee epätoivo. Onneks Intro on nyt oppinnu menee maahan.

Kameraan tuli hankittua uus lyhyt putki, mitä on sitte pitänny testata.

Koira onkii yllättävän äkkiä päin...kuvaajaa. Viel on kamera säästynny. Hyppykuviakii piti yrittää saada. Heittelin ite nii pää jäi puuttumaa useimmista kuvista... tarvii harjotella.

Pyssyn kans ollaan alettu opettelee laukkaamista ja kyllähän se on vähän syttynny asialle. Onneks meidän heppatyttö on näppärä!

On se kun hevonen 17 -vuotiaana voi alkaa opetella jotain uutta. Laukkaamisen lisäks kokeiltii josko se hyppääminen onnistuu. Jokusen harppomisen jälkee irtos oikein kaunis hyppy ja vielä laukka päälle, esteen korkeus oli tosi huikee, alle polven.

Lopuks viel Intron ja Simon rallia. Veljekset tulee viel juttuun keskenään mut Intro tuntus olevan pikkusen yks oikonen tosikko nois jätkäjutuis.